lauantai 26. lokakuuta 2013

Vuokrasopimus päättyy 30.11.2013


Niinpä niin, siinä syy banaanilaatikoille. Osoiteemme vaihtuu marras-joulukuun vaihteessa enkä voisi olla iloisempi! Nykyinen asuntomme on ollut mitä mainioin tähän asti, mutta nyt on koittanut muutoksen aika. Tämän nykyisen asunnon etuja ovat ehdottomasti olleet keskeinen sijainti, kohtuullinen hinta ja kivat pintamateriaalit (trust me, olen nähnyt ka-ma-li-a vuokrakämppiä. Kavereille tiedoksi, että yksikään ei ole teidän :D). Viime aikoina sekä minua että kanssa-asukkia on kuitenkin alkanut ärsyttää muutama asia. Kuten...



...säilytystilan puute. Meillähän on kaikki vaatteet yhdessä vaatekaapissa. Kausivaatteet ja -kengät on talouskellarissa. Pyyhkeet olohuoneen kaapissa. Keittiön jokaikinen kaappi ääriään myöten täynnä ruokaa, astioita, ruuanvalmistusastioita. Ja nuo tangossa roikkuvat keittiövälineet, kattilat ja pannut. ARGH! Säilytystilan puutteen vuoksi tavaroita lojuu siellä täällä, vaikka oikeasti haluaisin, että suurin osa tavaroista olisi kaapissa piilossa.



...minimaalisen pieni eteinen. Eteinen on kooltaan noin neliön ja tässä pienessä tilassa on kolme ovea, joista yksi on vessaan. Ainoalla ehjällä seinällä on naulakko. Naulakko, joka on täynnä takkeja. Samassa naulakossa on myös koirien hihnat, jotka tippuu aina, kun takkeja heilauttaa. Hattuhyllyllä on laatikko pipoille, hanskoille ja huiveille, eikä sieltä koskaan löydä etsimäänsä ellei laatikkoa vie toiseen huoneeseen ja kippaa sitä nurin. Tarvitseeko kertoa, että eteiseen mahtuu vain yksi ihminen kerrallaan? Ja jos eteisessä on joku, vessasta ei pääse ulos. Nice.




...makuu"huone", jonka ovi ei mene kiinni. Sänkymme kolme sivua (molemmat lyhyet sivut ja yksi pitkä sivu) on seinää vasten, mikä tarkoittaa sitä, että se, kumpi nukkuu seinän vieressä, joutuu hyppimään reunalla nukkuvan yli. Reunalla nukkuvan yli hyppii myös koirat. Lisäksi sänkyä ympäröivät kiviseinät ovat talvella melko viileät ja useat kerrat on tullut herättyä siihen, kun kylmä kiviseinä koskettaa paljasta ihoa. Hrr!




...pesukoneettomuus. Tästä avauduin jo aiemmin. Mikä mahtava helpotus arkeen, kun saa pestä pyykit ihan omassa kodissa, eikä niitä tarvitse raahata edestakaisin rappusissa tai vahtia pyykkivuoroja. Tätä taidan odottaa eniten uudesta kodista!




...vettä keräävä jääkaappi. En tiedä, mistä se johtuu, mutta jääkaappimme pohjalle kerääntyy vettä, mikä homehduttaa ruokia ennen aikaisesti. Ja kun alaosassa olevan hedelmälaatikon avaa, vettä valuu myös lattialle. Ja tästä seuraa luuttuamista. Phuuuh...


On tässä asunnossa toki hyviäkin puolia. Kuten sanoin jo aiemmin, tämä asunto on laitettu pinnoiltaan siistiksi. Olohuoneessa on koko huoneen leveydeltä ikkunoita, keittiössä leveä ikkunalauta ja huoneet ovat sen kokoisia, että niihin mahtuu kaikki tarvittava. Naapurit ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi eikä tässä rapussa ainakaan asu yhtään narisijaa. Toki siinäkin on etunsa, että asuu ihan ydinkeskustassa, mutta kuuden vuoden jälkeen olen valmis näkemään jotain muutakin, kuin kaupungin vilkkaimman kadun, kun astun ovesta ulos. 30.11. suljetaan siis ovi tässä osoitteessa haikeudella, mutta innolla odottaen uutta! Jotta jännitys säilyisi ja tulisitte tänne uudestaan lukemaan tarinoitani, jätetään kertomus uudesta asunnosta seuraavaan kertaan ;)


Nyt pakkailemaan turhia ei-juuri-nyt-ajankohtaisia tavaroita banaanilaatikoihin. Palataan!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kaikkia ärsyttävä blogipostaus

Seuraa vihjaileva kuva siitä, että jotain on tapahtumassa. (Jos olisin muotibloggari, tässä olisi kuva paperipussista.)


Mutta mitä ihmettä on meneillään? Onko banaaninkulutus kasvanut meidän taloudessa eksponentiaalisesti? Olemmeko perustaneet banaanikaupan? Totaalinen kyllästyminen kaikkeen materiaan ja sitä seuraava raivosiivoaminen? Muutto uusille kulmille? Yhteistyö Keskon kanssa? Jotain aivan muuta? Se selvinnee seuraavassa jaksossa ;)

lauantai 19. lokakuuta 2013

Sohvaperunat


Meillä on varattu parhaat telkunkatselupaikat jo näin iltapäivästä. Josko nuo tuosta iltaan mennessä siirtyisi. Lunkia lauantaita!

maanantai 7. lokakuuta 2013

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Budapest Zoo

Hahaa, luulitteko, että käyn eläintarhassa ilman, että laitan siitä kuvia tänne?! No way. Tässä ei kai enempää sanoja tarvita, antaa karvaturrien puhua puolestaan.

Suloista sunnuntaita!