maanantai 30. joulukuuta 2013

Keittiö










Siinä se on, ennen, välissä ja tällä hetkellä. Piirrustukset syntyi yhteistuumin excelissä, keittiöfirman valinta perustui tarjouksiin ja siihen, ettei valittu firma esittänyt vastalauseita meidän keittiöluonnokseen. He ymmärsivät mitä haimme, ja olivat sen valmiita toteuttamaan. Valinta ei olisi voinut paremmin nappiin mennä, olemme olleet todella, todella tyytyväisiä saamaamme palveluun. Kaikki on sujunut aikataulussa, meitä on infottu jokaikisestä muutoksesta ja meitä on pidetty kokoajan ajantasalla.

Asennustyökin oli ensiluokkaista, vaikka seinät olivat haasteelliset. Kuulemma seinän pinnassa on viiden sentin kerros tasoitetta ja tiili vasta sen alla. Asentaja oli joutunut ruuvaamaan kaapit melko järeillä propuilla seinään, seuraava vaihtoehto olisi kuulemma ollut ankkuroida kaapit kiinni. Ja näin naisena arvostan sitä, että asentaja jätti jälkeensä putipuhtaan, pölyttömän keittiön.

Nyt odotellaan välitilan laseja, sitten asennetaan ledit, sitten kutsutaan putkari hommiin, jonka jälkeen keittiön voikin korkata käyttöön. Jee!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Listoja

Huhheijaa, hengissä ollaan. Viime viikot ovat juosseet hirveää vauhtia, hädintuskin olen pysynyt perässä. Vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut, vaan kaikki töissäkäymisen ja nukkumisen väliin jäänyt aika on mennyt remontoidessa. Nyt remontti on kuitenkin siinä mallissa, että to do -listalla on enää viimeistelyjuttuja, keittiön välitilan lasin odottelua, putkarihommia ja tavaroiden paikoilleen laittoa. Niin, ja se makuuhuoneen murheenkryyni, tapettiseinä. Täytyy sanoa, että sain tapetit myyneeltä taholta ERITTÄIN hyvää asiakaspalvelua. Kyse oli asennusvirheestä eli kyseistä tapettia ei saa pyyhkiä vaan sitä pitää töpöttää kevyesti, mikäli liisteriä menee oikealle puolelle. Kiurujen yö -tapetti on kyllä muovipinnoitettu, mutta ekologisista syistä vain kevyesti eikä se siksi kestä samanlaista hankaamista kuin nykyajan tapetit. Myyjä kuitenkin ystävällisesti hyvitti yhden rullan ja laittoi vielä liisterit kaupanpäällisiksi. Uudet tapettirullat ovat jo meillä odottelemassa uutta asennusyritystä.

Varsinainen "asiani" oli se, että eipä jää meillä ainakaan listoitus roikkumaan, kuten yleensä tuppaa remonttia tehdessä käymään. Mutta eipä sujunut listoitushommat, kuten Strömsössä. Normaalisti listoitus kai sujuu jotenkuten niin, että vanhat listat irti, haetaan rautakaupasta uudet ja paukutellaan ne naulapyssyllä kiinni seinään. Meillä jalkalistat irroitettiin ennen parketin hiontaa ja todettiin, että tästä tulikin sitten kalliimpi reissu.

Vanhoja ei oltu irroitettu seinästä, kun edelliset asukkaat olivat laittaneet parketin joskus 70-luvulla. Ja koska aioimme uudelleenkäsitellä vanhan parketin, lattian ja seinän väliin jäävä rako oli vakio, joka lähenteli parhaimmissa paikoissa kahta ja puolta senttiä. Tätä seurasi paljon googlettelua ja eri rautakauppojen sivuilla pyörimistä, minkä lopputulemana oli se, että kaupoista saatavien listojen maksimipaksuus on 23 millimetriä. Se oli lähellä, mutta ei kuitenkaan riittävästi.

Seuraavaksi googlen hakukenttään kirjoitettiin höyläämö+Lappeenranta, läheteltiin pariin paikkaan maileja ja valittiin saaduista vastauksista luotettavimman oloinen firma. Sitten alkoikin tapahtua vauhdilla. Meille tuotiin mallipaloja erilaisista listoista, mittailtiin, höyläiltiin, mallailtiin, mittailtiin, höyläiltiin ja taas mallailtiin. Eräänä surullisenkuuluisana maanantaina yritin maalata valkoiseksi maaliin tuhraantuneita ovilistoja, hermostuin ennen kuin pääsin urakassa edes kunnolla vauhtiin ja repäisin kaikki ovilistatkin hiiteen. Jalkalistojen lisäksi höyläämöltä siis tilattiin myös ovilistat ja kaikki listat tilattiin valmiiksi valkoiseksi maalattuna, koska aloin olla täysin kypsä pensselin kädessä pitämiseen.

Listat siis järjestyivät, mutta toki ne piti vielä seinällekin saada. Lähtökohtana kun oli kierot seinät, vino lattia, 2,5 senttiä paksu ja 8 senttiä korkea täyspuinen jalkalista eikä ovilistojen mitatkaan paljoa jalkalistoille hävinnyt, niin oli itsestäänselvää, ettei ruvettu itse sohimaan listoja paikoilleen. Siispä taas tarjouskierrosta järjestämään. Yksi oli valmis ottamaan urakan vastaan näkemättä kohdetta, mutta joutuikin toteamaan ettei hänestä ole meidän asunnon listoittajaksi, kun hän kävi pyynnöstäni tsekkaamassa urakkakohteen ja listat. Toinen oli äärettömän mukava ja taitavan oloinen mies, mutta valitettavasti tarjous oli reilusti yli budjettimme. Onneksi kolmannen tarjoajan kanssa hinta- ja laatuodotukset kohtasivat ja nyt listat ovat siististi seinässä. Kuvat eivät tee oikeutta listoille, vaan ne ovat livenä sata kertaa paremman näköiset ja p**keleen upeat ovatkin! Jaksan ihastella niitä joka päivä.






Tässäpä taitaa olla meidän remontit suurimmat katastrofit (koputtaa puuta). Vähällä ollaan selvitty eikä mitään kuolemanvakavaa ole tullut vastaan. Seuraavaksi voisin laittaa kuvia lähes valmiista keittiöstä, jonka kanssa olemme myöskin olleet mielettömän tyytyväisiä saamaamme palveluun.

tiistai 24. joulukuuta 2013

Hyvää joulua!

Näiden iloisten ukkojen myötä haluan toivottaa jokaikiselle blogini lukijalle iloista ja rauhallista joulunaikaa!



maanantai 16. joulukuuta 2013

Parempi päivä


Pahimmasta tapetin aiheuttamasta ketutuksesta on selvitty ja tänään asiaa katsellaan jo uusin silmin. Oli vika missä oli, on tapetti sen verran kaunista, että sitä on pakko saada tuohon seinälle. Seuraavassa asennuksessa täytyy vain olla supervarovainen niin kiinnitysaineen kuin puhdistuksenkin suhteen. Ja ehkä se muuttaminen ei kaadu yksiin makuuhuoneen jalka- ja ovilistoihin vaan voidaan varovasti haaveilla, että ensi viikonloppuna vedeltäisiin sikeitä uudessa kodissa. Siis mikäli jalka- ja ovilistat ovat kiinnityskelpoisia ja ne saadaan tällä viikolla toivotunlaisesti seinään kiinni. Ja mikäli muita yllätyksiä ei tässä matkan varrella tule. Tässä on vielä monta muuttujaa mutta pidetään sormet sekä varpaat ristissä!

Parempaa alkavaa viikkoa kaikille ja hehkuvan punaisia kukkia jokaisen päivään! :)

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Domino-efekti

Voitte varmaan arvata, että saattaa ketuttaa jonkin verran, kun kuvittelet pääseväsi muuttamaan jouluksi kotiin, mutta tapetoidessa käy näin:



Tapetit ovat kauniisti seinällä, kuviot kohdallaan ja yläreuna suora, mutta saumakohdista tapetti päästi runsaasti väriä, joten lopputulos on tässä nähtävissä. Tapetoijasta tämän ei pitäisi olla kiinni, koska hän myy tapetteja työkseen ja on liisteröinyt elämänsä aikana useammalle seinälle seinäpaperit. Hän ei ole kuulemma kertaakaan törmännyt pitkähkön uransa aikana tällaiseen. Tuo pahin kohta näyttää siltä, että läpimärkää tapettia olisi hangattu hiekkapaperilla, mutta tosiasiassa siitä on poistettu ylimääräiset liisterit nopeasti kostealla rievulla, niin kuin kuuluukin. Ja koska tapettiseinä näyttää tältä, ensi viikolla tuleva listoittaja ei tietenkään voi viimeistellä tätä seinää eikä ovenkarmeja, ennen kuin nämä tuhot on korjattu eikä huonekaluja saa paikoilleen ennen kuin listat ovat seinässä. Puuh.

Remontin viivästymistäkin enemmän harmittaa se, että tapetoija raivasi väkipakolla kalenteriinsa tilaa, jotta pääsisi laittamaan meille tapetit, ajoi 90 kilometriä suuntaansa, teki muutamia tunteja töitä ja lopputuloksena on purkukelpoinen seinä. Reklamoin tästä sotkusta tapetit myyneelle firmalle, mutta mahdolliset uudet tapetitkaan eivät poista tätä fiaskosta aiheutunutta mielipahaa. Ja tässä ollaan taas lähtöpisteessä tuon seinän suhteen. Edessä lienee tapetinpoisto, liisterinpoisto, katon siistiminen, koska sinne tulee kuitenkin sohaistua jollakin likaisella työvälineellä, tapetoijan metsästäminen ja uusi tapetointiyritys. Uskaltaako tuolla samalla tapetilla edes enää tapetoida?! Ja uskaltaako tässä enää unelmoida pääsevänsä asumaan tuohon asuntoon tämän vuoden puolella?

3. adventti



Ei kahta ilman kolmatta.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Grönt och skönt









Saattoi viime viikolla hitsata kiinni tuon talvisen ajokelin kanssa. Kostoksi etsin kesäisiä kuvia. Tällä viikolla täytyy kai nöyrtyä ja alkaa katselemaan nastarenkaita kitkojen tilalle...

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

2. adventti

Joulu se vaan lähestyy lähestymistään. Viikko sitten aloitetun perinteen (kai sitä voi tässä vaiheessa jo kutsua perinteeksi, eikö?!) mukaan, sytytetään toinen adventtikynttilä palamaan täällä blogissa, kas näin:


lauantai 7. joulukuuta 2013

Tässä on ullakko








...josta löytyi pommi,
jonka kellariin vei naapuri,
josta sen haki poliisi,
joka pommin räjäytti,
ja tilanne hyvin päättyi.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

1. adventti

Adventin kunniaksi on tapana sytyttää kynttilä. Pistetään kynttilä palamaan näin virtuaalisestikin.


Rauhallista ensimmäistä adventtia!