tiistai 23. elokuuta 2016

Mieskin sisustaa

Tuossa aiemmin kun tuli syksystä puhe, niin tuli mieleeni, että meillä on varauduttu pimeisiin iltoihin uudella tuikkulyhdyllä. Hauskan ja hieman merihenkisen pikkulyhdyn bongasi Indiskasta mieheni. Yleensä jos mies löytää jotakin sisustustavaraa, silloin on parempi raottaa kukkaron nyörejä, sillä sen verran harvinaisesta tapahtumasta on kyse. En toki toimi meillä sisustuksen yksinvaltiaana, vaan kaikki hankinnat tehdään yhteistuumin, joskin minun aloitteesta useimmiten. Lyhdyn kupera lasi taittaa kivasti tuikusta lähtevää valoa ja lasin turkoosi sävy on mielestäni kaunis, joten kyllä tämä löytö on myös minun mieleeni.


Kuka teillä sisustaa?

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Vahingossa syksy

Ne, joilla on lemmikkejä, tietää, että kuraa ajautuu joka puolelle. Näin myös meillä. Sohvatyynyt ovat yksi tyypillisimmistä paikoista, jonne on painettu kurainen tassunjälki. Siivousvimmassani paiskasin kaikki tyynynpäälliset pesuun ja kaivoin kaapista tilalle uudet. Värimaailmasta tuli vahingossa tuollainen loppukesän haalea, lakastuneen heinikon sävyinen. Päätin korostaa syksytunnelmaa ruskan värisillä tuikuilla. 



Täytyy myöntää, että kynttilöiden esiin kaivaminen ja tunnelmallisten syyskuvien katselu tuntuu pitkästä aikaa hyvältä. Olen aina pitänyt itseäni henkeen ja vereen kesäihmisenä, mutta pitkällisten pohdintojen jälkeen tuntuu siltä, että olenkin vuodenaikaihminen. Nautin suuresti siitä tunteesta, kun aurinko paahtaa ihoa ja tuulikin on lämmin, mutta kesässä ahdistaa suorittamisvelvollisuus. Koska kesä on kerran vuodessa, silloin pitäisi saada aikaiseksi koko vuoden verran some-kelpoista tekemistä. Tiedättehän, seikkailu saaristossa, herkulliset grillailut, yöuinnit, pitkät lenkit maaseudulla, myöhäiset illat puutarhassa ystävien kanssa, terassireissut ja muut vastaavat. Pidän enemmin ajatuksesta, että yritetään ottaa mahdollisimman paljon irti vallitsevista olosuhteista, tuli sitten räntää vaakatasossa tai paukkukoot tulipalopakkanen.




Tätä valoa tulee kyllä ikävä. Onneksi kesä tulee joka vuosi uudestaan!

perjantai 19. elokuuta 2016

Harvest time

Elokuu on ehtinyt jo yli puolenvälin, joten on hyvä hetki katsoa, mitä on tapahtunut parvekepuutarhassani. 


Tänä vuonnahan kylvin parvekkeelleni kirsikkatomaatteja, tilliä, pinaattia, persiljaa, lehtikaalia, basilikaa ja lehtisalaattia. Joko kasvuolosuhteet ovat olleet huonot tai puutarhuri laiska, sillä näistä on jäljellä enää kirsikkatomaatit, basilika ja yksi ruukullinen persiljaa. 


Pinaatit eivät koskaan ottaneet tuulta purjeisiinsa, ja päästin kitukasvuiset taimet tuskistaan jo alkukesästä. Lehtikaalia oli tulossa sen verran runsaasti, etten jäänyt surkuttelemaan pinaattien kohtaloa. Vaan kuinka kävikään lehtikaalille? Muutaman harvennuskerran jälkeen niiden lehtiin alkoi ilmestyä reikiä. En kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota siinä vaiheessa, vaan annoin niiden jatkaa normaalia eloaan. Jossakin vaiheessa reikiä olikin sen verran, että kokonaisen taimen lehdet olivat tipotiessään. Aloin tutkia asiaa tarkemmin ja löysin syypään reikiintymiseen. Lehtien alapinnoilla asusti toukkia, jotka pistivät lehtikaalini parempiin suihin. Siinä vaiheessa lehtikaaliruukut saivat lähtöpassit biojäteasiaan. 


Lehtisalaatti sen sijaan kasvoi melko rehevänäkin, ja sain napsittua muutamat lehdet salaatin joukkoon ja leivän päälle. Tätä olisi hyvin riittänyt vain yksi ruukullinen, sillä tämä vaatii jonkin verran tilaa ympärilleen. Ehkä tilanahtaudesta tai puutarhurin huonosta muistista johtuen, lehtisalaatit jäivät hieman huonolle kastelulle ja suurin osa niistä kuivui ruukkuunsa. Samoin kävi tillille, joka oli istutettuna jo alunperin vääränlaiseen ruukkuun. Tillistäkin ehdin napsia muutamat oksat ruuuanlaittoon ennen kuivahtamista. Tilli vaatisi selkeästi suuremman ruukun itselleen, jotta se kasvattaisi tuuheita oksia ja kuivuus ei iskisi noin nopeasti.

Tänäkin vuonna voittajiksi siis selviytyvät kirsikkatomaatit ja basilikat. Persiljankin menestys on kohtalainen, sillä kolmesta ruukusta yksi näyttää erittäin elinvoimaiselta. Herkulliset tomaatit aion syödä sellaisenaan leivän päällä tai salaatissa, mutta runsaasta basilikasadosta minun olisi tarkoitus tehdä pestoa. 

Millainen puutarhakesä teillä on ollut?

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Siivouspäivän hankinta

Siivouspäivästä on vierähtänyt jo jokunen tovi, mutta ajattelin silti esitellä mieheni bongauksen kyseisestä tapahtumasta. Olimme kyseisenä toukokuisena päivänä pyörähtämässä Helsingissä eikä meidän ollut tarkoitus mennä kiertelemään myyntipaikoille, mutta sattuman kautta päädyimme kuitenkin kulkemaan erään puiston läpi, jossa myyjiä riitti joka lähtöön.


Vanha, hieman merihenkinen kattovalaisin miellytti meitä molempia niin paljon, että mies päätyi tinkaamaan hinnan kohdalleen ja ostimme valaisimen. Ihan tuollaiseksi sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus jättää. Koska valaisin on melko painava ja luulen, ettei tuossa ole kummoinen valaisuteho, sillä lasi on aikojen saatossa kerännyt vuosien liat yllensä, ajattelimme tehdä kattovalaisimesta tunnelmallisen pöytävalaisimen. Vanha johto sekä kattokupu poistetaan, uusi lampunkanta johtoineen valetaan betonista valmistettavaan "telineeseen" ja rungon alareunaan porataan pieni kolo johdolle. Lyhtyosa siis vain asetetaan uuden lampunkannan päälle, eli sen suurempia asennuksia ei tarvitse tehdä.



Vielä kun jaksaisi ryhtyä tuumasta toimeen. Onneksi on vielä lomaa jäljellä, niin tällaisen pikkuprojektin saattaa saada valmiiksi ;)

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Asia, jota jään kaipaamaan

Tässä kun on podettu asuntokuumetta jo jonkun aikaa, sitä on ehtinyt miettiä kaikenlaisia asumiseen liittyviä asioita. Enimmäkseen tulee mietittyä syitä, miksi haluaisimme muuttaa uuteen kotiin, mutta välillä tulee toki käytyä läpi niitä juttuja, miksi pidämme nykyisestä asunnostamme. Tässä asunnossa on yksi asia, jota tuskin tulee löytymään tulevasta kodistamme, nimittäin olohuoneen jättiläismäinen ikkunasyvennys. En ole vastaavaa nähnyt yhdessäkään toisessa asunnossa, ja mitä uudemmasta asunnosta on kyse, sitä kapeammat ikkunalaudat ovat. 


 

Seuraavassa asunnossa tullaankin siis todennäköisesti näkemään kasvipöytä tai -penkki, johon saan aseteltua nuo suurimmat kasvit. Monissa blogissa nähty Ikean Sinnerlig-penkki voisi esimerkiksi olla kiva vaihtoehto. Toivottavasti saisin laittaa penkin suuren ikkunan eteen, jossa kasvit saisivat nauttia sisään tulvivasta valosta.



Luulenpa, etten ole ainoa, joka jää kaipaamaan tätä ikkunasyvennystä. Paitsi, että kasvit ovat viihtyneet hyvin tällä valoisalla paikalla (mistä kertoo muun muassa tuo kesällä kukkiva joulukaktus), mutta ikkunasyvennyksestä on kehkeytynyt vanhan rouvan kyttäyspaikka. En tiedä, mitä koira näkee tuosta vahtipaikaltaan, sillä tielle siitä ei kunnolla näe, mutta korvat pystyssä siinä päivystetään päivittäin ja muristaan kaikelle epäilyttävälle.


Onko teillä joku erityinen juttu teidän kotona, josta teidän olisi vaikea luopua?

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Erikoisempi tuliainen markkinoilta

Tässä muutama viikko takaperin kansainväliset suurmarkkinat piipahtivat Lappeenrannan satamatorilla. Viime vuonna missasimme tämän tapahtuman, joten tänä vuonna menimme heti ensimmäisenä päivänä paikalle. Tarkoituksenamme oli lähinnä käydä ruokailemassa eri kojuissa, mutta (yllättäen) löysin myös kotiintuomisia hollantilaisten kukkakojusta.



En muista enää tuon pitkänhuiskean kasvin nimeä, mutta olen nähnyt vastaavia leikkokukkia kukkakaupassa. Ruukkukasvina en ole tuohon törmännyt missään myymälässä. Nuput ovat auenneet hiljalleen, mistä lienee kiittäminen harmaata ja hieman koleaa keliä, joten saanen nauttia tuosta kukasta pitkälle syksyyn.




Lompakkoa tämä ei verottanut juurikaan, sillä hintaa tällä suurella kukalla oli vain 7,5 euroa. Kassalla ollut miesmyyjä pudistelikin päätään ja totesi "too cheap". Nappasin kasvin kainalooni ja huikkasin takaisin "lucky me" :)

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Tassia vajaa

Samassa jaossa, jossa sain kauniit kukkalautaset riesakseni omakseni, sain myös hieman tuoreempaa Arabiaa teekuppien muodossa. Leiman perusteella 60-luvulle ajoittuvat Sointu-kupit ovat mielestäni niin kauniit sekä muotokieleltään että väriltään, joten ne ovat ehdottomasti "pidä"-kategoriaa. 




Kupit sopivat lisäksi yhteen meillä jo olevien 24-sarjan kahvikuppien kanssa kokonsa puolesta, joten paikka kaapissa on ansaittu. Kuppien kylkiäisenä tuli kahvikannu ja pullalautanen, mutta kuppien tassit ovat teillä tietämättömillä. Täytyy siis pitää silmät kirppareilla ja vanhat tavaran liikkeissä auki kupinaluslautasten osalta.




Eikö olekin herttaiset kupit?